Itä-Suomen työvoimatarpeen ratkaisu löytyy kansainvälisyydestä – Talent Hub yhdistää osaajat ja yritykset
Tulevaisuudessa itäsuomalaiset yritykset eivät pärjää ilman kansainvälistä työvoimaa. Oppilaitokset ovat kehittäneet konkreettisia ratkaisuja, jotta kansainväliset opiskelijat ja paikalliset yritykset löytävät toisensa. Väylä työelämään voi löytyä vaikka rekrymiitistä, jossa työnantajan voi tavata kasvotusten.
Kuopion Savilahdessa, Savon ammattiopiston aulassa kuhisee. Paikalla on viitisenkymmentä kansainvälistä opiskelijaa, viisi työnantajaa sekä Talent Hub Eastern Finlandin työntekijöitä.
Truben leipomon esittelijät, työnjohtaja Sonja Hyvärinen ja varastomestari Hannes Valtonen, kertovat opiskelijoille työmahdollisuuksista leipomon ja konditorian puolella.
– Meillä on noin 60 työntekijää, ja heistä noin kolmasosa on ulkomaalaistaustaisia. Meille rekrytoidaan ihmisiä, joilla on hyvä asenne ja halu oppia. Kansallisuudella ei ole niinkään väliä, Hyvärinen kertoo.
Kun Hyvärinen kertoo, että leipomoon otetaan mielellään harjoittelijoita, venäläistaustaisen Nikol Zakharovan kasvoille leviää hymy. Hän opiskelee elintarvikealaa ja on etsinyt itselleen harjoittelupaikkaa. Zakharovan mukaan yritysten verkkosivuilta voi olla vaikea löytää tietoa, miten heille haetaan harjoitteluun. Hän pitää tärkeänä, että rekrymiitissä voi tavata työnantajia ja saada helposti mukaansa rekryn yhteystiedot.
Suomen kielellä haastattelun antava nuori nainen kertoo olleensa Suomessa ja opiskelleensa kieltä vasta puolisen vuotta. Toiveena kuitenkin on, että Kuopiosta löytyisi töitä ja tänne voisi asettua.
Koulutuksesta vinkkejä työpaikoille
Sonja Hyvärinen kannustaa myös muita kuin leipomoalan ammattilaisia hakemaan kesätöitä Trubelta, sillä kaikkiin työtehtäviin ei tarvitse ammattikoulutusta. Kesätyöstä voi olla iloa pitkäksi aikaa.
– Itse tulin Trubelle kesätöihin ja se pesti on kestänyt 13 vuotta, hän nauraa.
Monikulttuurinen työyhteisö on niin itsestäänselvyys Hyväriselle ja Valtoselle, etteivät he osaa kertoa, kuinka monesta eri kansallisuudesta Truben työntekijäjoukko koostuu. Jokainen on osa yhteisöä.
Toki monikulttuurisuus on huomioitu työn sujuvuuden ja työturvallisuuden varmistamiseksi. Siinä apuna on ollut hankkeiden kautta saatu koulutus.
– Meillä oli selkokielen kurssi joitakin vuosia sitten. Saimme käytännön vinkkejä siihen, mitä monikulttuurisessa työyhteisössä kannattaa huomioida. Esimerkiksi ei pidä kysyä toiselta, että ymmärsitkö, vaan että miten ymmärsit. Näin varmistetaan, että tieto on mennyt perille oikein, Valtonen kertoo.
Suomen kieli onkin asia, josta mahdolliset väärinkäsitykset yleensä syntyvät. Trubella tavoitteena on, että asiat hoidetaan pääasiassa suomeksi. Englanninkielistä viestintää ja ohjeistusta on kuitenkin myös jonkin verran, ja kriittisimmät ohjeistukset voidaan toteuttaa myös eri kielillä.
Tulevaisuuden työvoimatarve lähtökohtana
– Väestönkehitystä ennakoivat tutkimukset osoittavat, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin edistää kansainvälisten osaajien asettumista. Siihen tarvitaan eri tahojen yhteistyötä, painottaa Savon ammattiopiston Talent Hub Eastern Finlandin projektipäällikkö Pauliina Korhonen.
Ensimmäistä kertaa haastetta ratkaistaan maakuntarajat ylittäen kuuden oppilaitoksen yhteistyössä.
EU:n osarahoittamassa Talent Hub Eastern Finland -hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammattiopisto.
Tarvitaan vetovoimaa ja pitovoimaa
Korhonen huomauttaa, että Itä-Suomessa kyllä koulutetaan paljon kansainvälisiä osaajia. Eri oppilaitoksissa on englanninkielisiä tutkintoja, maahanmuuttajille on tarjolla opintoja ja hyvinvointialueet tuovat kansainvälisiä osaajia maahan. Haasteena on, miten ammattilaiset saadaan jäämään alueelle.
– Koulutamme paljon, mutta valtaosa heistä valuu pois joko Etelä-Suomeen tai ulkomaille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on hyvä vetovoima, mutta heikko pitovoima, Korhonen sanoo.
Tärkeintä olisi, että opiskelunsa päättävät löytävät työtä. Suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi jäädä, sillä opiskelujen aikana sosiaaliset piirit ovat muodostuneet alueelle. Mutta jos työpaikkaa ei löydy, on pakko lähteä muualle.
Osaaminen esille passilla ja vierailuilla
Oppilaitokset ovat kiinnittäneet paljon huomioita opiskelijoiden valmentamiseen työnhakuun sekä suomalaisen työelämän ja työkulttuurin ymmärtämiseen. Kansainvälisillä opiskelijoilla voi olla monenlaista osaamista ja kokemusta, mutta niiden esille tuominen aiheuttaa haasteita.
Korhonen kertoo, että ammattiopistoissa on rakennettu puhdistusalalle ja hoiva-avustajille osaamispasseja, jotka tuovat alalla tarvittavaa osaamista selkeästi esille. Passeissa on arvioitu myös kielen osaamista. Näin työnantaja voi helposti katsoa, millaiseen kohteeseen työnhakija sopii.
Korkeakouluopiskelijoille on tarjolla muun muassa mentorointiohjelma ja Future talents -tiimit, joissa opiskelijat tutustumiskäynneillä myyvät osaamistaan ja kartoittavat yritysten osaamistarpeita.
Lisäksi oppilaitokset kehittävät kansainvälisten opiskelijoiden alumnitoimintaa, jossa edistetään valmistuneiden työllistymistä erilaisilla tukitoimilla. Yrittäjyydestä kiinnostuneille tarjolla on realistisen liikeidean koulutuspaketti, jossa tarkastellaan liikeidean rahoitusmahdollisuuksia ja paikallisten markkinoiden mahdollisuuksia.
– Kansainvälisillä opiskelijoilla on paljon kiinnostusta yrittäjyyteen, mutta heillä voi olla iso aukko ymmärryksessä, mitä kaikkea yrittäjyyteen täällä tarvitaan, Korhonen sanoo.
Yritykset kutsutaan yhteistyöhön
Pauliina Korhonen haastaa ja kannustaa yrityksiä ottamaan yhteyttä Talent Hubiin sekä löytämään ratkaisuja kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien palkkaamiseen.
– Olemme todella kiinnostuneita kuulemaan työelämän tarpeista ja tiedämme, että yhteistyöhön on monenlaisia mahdollisuuksia.
Hänen mukaansa monissa yrityksissä on jo onnistuttu ratkaisemaan kieleen ja työturvallisuuteen liittyviä haasteita. Yrityksen sisällä täytyy miettiä, miten eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevia työntekijöitä ollaan valmiita ottamaan vastaan. Ei riitä, että yksi porras on valmis, vaan tahtotilan ja ymmärryksen pitää ulottua johdosta käytännön toimijoihin.
– Kun ensimmäiset askeleet on otettu, yritykset ovat olleet tyytyväisiä. Kansainväliset osaajat ovat tuoneet lisäarvoa ja heidän kauttaan on tullut uutta kieli- ja muuta osaamista, josta esimerkiksi viennissä on ollut paljon hyötyä.
Korhonen näkee tärkeänä vuoropuhelun yritysten ja oppilaitosten välillä, jotta tulevaisuuden työvoiman saatavuuden haaste saadaan ratkaistua.
– Mikään taho ei yksin ratkaise kotoutumiseen, kieleen ja ammattitaitoon liittyviä asioita. Mutta yhdessä me voimme tehdä ihmeitä!
