Kansainväliset opiskelijat halutaan osaksi yhteisöjä
Kuopion kansainväliset opiskelijat ovat tärkeä osa kaupungin elinvoimaa ja Savilahden yhteisöä. Savonia-ammattikorkeakoulu tekee aktiivisesti työtä auttaakseen opiskelijoitaan löytämään omat paikkansa sekä rakentamaan yhteisöjä, jotka tukevat viihtymistä, alueelle juurtumista ja inhimillistä turvallisuutta. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija kokee osallisuutta ja saa edellytykset jäädä rakentamaan tulevaisuuttaan Kuopioon.
Nigeriasta Savonia-ammattikorkeakouluun IoT-linjalle opiskelemaan tullut Oluwatobi Ikuesan on asunut Kuopiossa reilun vuoden.
Ensimmäinen vuosi meni etsiessä itselle sopivaa yhteisöä. Pari kuukautta sitten hän löysi ystävänsä kautta jalkapalloporukkaan, jossa on sekä paikallisia että kansainvälisiä pelaajia. Joka sunnuntain pelit tuovat elämään paljon iloa ja yhteisöllisyyttä.
Oma pienyhteisö hänellä on myös kiinalaiskämppiksen kanssa, jota Ikuesan on auttanut uuteen kaupunkiin asettumisessa. Hänen auttaminen on tarjonnut mahdollisuuden uusien kulttuurien kohtaamiseen ja ystävyyden rakentamiseen.
Myös pakistanilaisen Ahmad Alin alkuaika Kuopiossa oli hankalaa, kun ystäviä ei löytynyt. Suomalaiset vaikuttivat mukavilta, mutta ujoilta, eikä heistä oikein tiennyt, voiko heitä lähestyä.
Onneksi Savonialla kokoontuvasta Campus Connect -kerhosta löytyi hyviä ystäviä, jotka tuovat merkitystä elämään, ja Ali vastaakin tänä vuonna Campus Connectin järjestämisestä.
Ensimmäisen opiskeluvuoden Ali opiskeli IoT-linjalla, mutta vaihtoi syksyllä Hospitality Management maahanmuuttajille -opintolinjalle. Menestyäkseen opinnoissa hän toivoo löytävänsä vielä yhteisön, jossa voisi opetella enemmän suomea.
Suomen kieli on avain integraatioon
Oluwatobi Ikuesan pohtii, että erilaisia kulttuureja esittelevät tapahtumat tai yliopiston ja ammattikorkean opiskelijoita yhteen tuovat urheilutapahtumat loisivat mahdollisuuksia solmia yhteyksiä paikallisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kesken.
Molempien mielestä erityisen hienoa olisi löytää yhteisöjä, joiden kautta syntyisi yhteys paikallisiin työpaikkoihin. Työllistyminen jo opiskeluaikana olisi tärkeää, ja siten syntyvät verkostot iso apu jatkossakin.
– Jos mieli on täynnä taloudellisia huolia, ei välttämättä jaksa etsiä itselleen sopivaa yhteisöä, Ikuesan pohtii.
Molemmat opiskelijat pitävät suomen kielen oppimista välttämättömänä, jos haluaa jäädä Kuopioon. Kielenopiskelu on tärkeää ja samalla haastavaa, koska sille pitäisi löytää aikaa kaiken muun opiskelun lisäksi.
Opintojen jälkeen Ahmad Ali toivoo perustavansa oman yrityksen tai löytävänsä töitä esimerkiksi ravintolan johdossa. Mieluiten Suomesta, mutta myös muu Eurooppa on vaihtoehto.
– Työpaikan, ystävien ja yhteisön löytäminen on tärkeää sopeutumisen kannalta. Asun täällä opiskelujen vuoksi neljä vuotta enkä haluaisi muuttaa pois, jos ei ole pakko, hän sanoo.
Palvelupolusta tehtävä sujuva
Kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumiseen ja omalta tuntuvan yhteisön löytymiseen on tärkeä panostaa. Kuopiolaisten opiskelijoille keväällä 2024 tehdyssä tutkimuksessa puolet kansainvälisistä opiskelijoista koki, etteivät he löydä itselleen sopivaa yhteisöä.
Savonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisen markkinoinnin suunnittelija Milja Seppälä ei ylläty tuloksesta.
– Meillä on ollut pitkään suurena haasteena, miten kansainväliset opiskelijat saadaan integroitua laajempaan opiskelijakenttään. Tarvitaan suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille yhteisiä tilaisuuksia tai kursseja, jossa he ovat luontevasti tekemisissä toistensa kanssa, hän kertoo.
Seppälän mukaan jo parin vuoden ajan on ymmärretty, että kansainvälisten opiskelijoiden palvelupolkuun hakemisesta opintojen loppuun täytyisi saada mahdollisimman sujuva ja miellyttävä. Tarve korostuu tulevaisuudessa, kun lukukausimaksun maksavia opiskelijoita halutaan enemmän.
– Mitä enemmän heitä halutaan, sitä paremmat koulun sisäiset ja kuntien palvelurakenteet tarvitaan. Palapeli siitä, kenen tontille mikäkin osa-alue kuuluu, on vielä hyvin kehitysvaiheessa.
Kerhoja opiskelijoiden ideoista
Vaikka rakenteita vasta hahmotetaan, Milja Seppälä tukee jo nyt opiskelijoiden yhteisöllisyyttä käytännössä.
– Olen sellainen kerhotäti, joka fasilitoi ja mahdollistaa meidän opiskelijoille erilaisten kerhojen ja tapahtumien järjestämistä. Innostunut opiskelija hoitaa sisällön, minä hankin tilat ja pyrin järjestämään pienen budjetin, jolla voi järjestää pientä tarjoilua sekä tarvittavia materiaaleja.
Seppälän mukaan parhaiten toimivat opiskelijoista itsestään lähtevät ideat ja hän toivoo, että opiskelijat tuovat niitä aktiivisesti myös esille. Science Club ja Campus Connect ovat yhteisöjä, jotka tukevat opiskelijoiden osallisuutta.
– Me haluaisimme, että kansainväliset opiskelijat viihtyisivät ja löytäisivät kodin sekä haluaisivat jäädä tänne tekemään oman alansa töitä. Mitä paremmin he tänne kotoutuvat ja kokevat osallisuutta, sitä varmemmin he haluavat jäädä tänne. Kaikki vaikeus ja kulttuurishokki on helpompaa käydä läpi, jos kokee olevansa osa isompaa kokonaisuutta, hän painottaa.
Opiskelijoiden asettumisen haasteeseen onkin jo tartuttu Talent Hub Eastern Finland -hankkeessa. Se on Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian, Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon ammattiopiston yhteistyöverkosto. Tavoitteena on, että alueelle saapuneet kansainväliset opiskelijat ja alueelle maahanmuuttaneet löytävät paikkansa, työllistyvät ja kotoutuvat Itä-Suomeen.
Yhteisöjä asian ympärille
– Meillä on vielä kehitettävää siinä, että ihmiset kokevat olevansa osa suurta yhteisöä, joka meillä Savilahdessa on, pohtii Savonian kestävä yhteiskunta -tutkimusalan Tki-asiantuntija Jyri Wuorisalo.
Hän tunnistaa, että oppilaitoisten ja muiden toimijoiden siiloutuminen on haaste, johon kiire helposti ajaa. Arjessa ehtii hoitaa vain omat asiat ja laajemmat kohtaamiset jäävät väliin.
Wuorisalo ehdottaa ratkaisuksi tietyn asian ympärille kehkeytyviä yhteisöjä, joihin kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Esimerkiksi Savilahdessa aloitetaan ympäristödialogit, jotka osallistavat opiskelijoita ja tutkijoita sekä tuovat oppilaitokset ja tutkimuslaitokset yhteen.
Kohtaaminen on inhimillisen turvallisuuden perusta
Inhimillinen turvallisuus ja siihen kuuluva Ketään ei jätetä -periaate ovat Savonialle keskeisiä arvoja. Wuorisalo korostaa kohtaamisen merkitystä inhimilliselle turvallisuudelle.
– Turvallisuuden tunne rakentuu yhteisön voimaantumisesta. Yksilö kokee olevansa osa yhteisöä ja yhteisö rakentaa turvallisuuden tunnetta, oltiinpa sitten sambialaisessa kaivosyhteisössä tai Savilahdessa. Yhteisön voima on hirmu vahva. Savilahden yhteisöllisyys on jo ajatuksissa ja puheissa, mutta sen toteutuminen vaatii vahvempia toimia, Wuorisalo sanoo.
Hän kutsuukin jokaista mukaan aktivoitumaan ja vaikuttamaan omissa kiinnostuksen kohteissaan. On tärkeää löytää muita samoin ajattelevia, ja eri organisaatiot voivat luoda paikkoja näille kohtaamisille.
– Voimme vielä vahvistaa tulevaisuusajattelua Savilahdessa. Voimme yhteiskehittämällä hakea yhteisiä tulevaisuuspolkuja ja pohtia, millaista maailmaa olemme yhdessä rakentamassa.
