Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus tarjoaa yrityksille globaalin kasvualustan
Itäsuomalaisilla yrityksillä on nyt miljoonan dollarin paikka tarjota osaamistaan maailmalle. Suunnitteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus voi paketoida osaamisen muotoon, jolle on kysyntää niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Itäsuomalaisilla yrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota osaamistaan kansainvälisesti erityisesti kokonaisturvallisuuden alalla. Viime vuosina kasvaneet globaalit turvallisuusuhkat ja Suomen Nato-jäsenyys ovat tehneet Suomesta kiinnostavan kumppanin kansainvälisille puolustus- ja turvallisuustoimijoille.
Business Kuopion yritysasiantuntija Arto Yletyinen kannustaa paikallisia yrityksiä tarttumaan näihin tilaisuuksiin. Hänen mukaansa erityisesti teknologiapalveluita tarjoavat yritykset ovat nyt hyvissä asemissa.
– Olin seuraamassa Yhdysvaltojen puolustushallinnon keskusteluja suomalaisista yrityksistä, teknologiasta ja osaamisesta. Vaikuttaa siltä, että he tunnistavat paremmin ne hienot ja konkreettiset asiat, joita meillä täällä on tarjolla. Heillä on tarpeita sekä tahto ja kyky hankkia niihin sopivia ratkaisuja, Yletyinen kertoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Suomen pitkä maaraja Venäjän kanssa ja kokemukset elektronisesta häirinnästä ovat herättäneet laajaa mielenkiintoa ulkomailla.
Kokonaisturvallisuuden laaja kenttä
Kokonaisturvallisuus kattaa monia eri toimialoja, aina kriittisestä infrastruktuurista väestön toimintakyvyn ylläpitoon. Yletyinen mainitsee, että Pohjois-Savossa on erityistä osaamista esimerkiksi veden ja ruokaturvallisuuden alalla, mikä tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Kokonaisturvallisuus ei rajoitu sotilaallisiin kysymyksiin vaan kattaa myös talouden, infrastruktuurin ja inhimillisen turvallisuuden, kuten henkisen resilienssin ja ihmisten hyvinvoinnin.
Tällä hetkellä kootaan yhteen kokonaisturvallisuuteen liittyvää tietoa, uusia myyntikanavia ja vaatimuksia, joita turvallisuusmarkkinoille pääsy edellyttää. Yletyisen mukaan alueen yritykset voivat hyötyä verkostomaisesta yhteistyöstä ja Kuopion Savilahden alueen ekosysteemeistä.
– Meillä on valtavasti esimerkiksi vesi- ja ruokaturvaan liittyvää osaamista. Yritämme saada osaamisen mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön sekä paikallisesti että globaaleille toimijoille. Inhimilliseen turvallisuuteen tai ilmastoturvallisuuteen liittyvien kysymysten ratkaisuille on valtavasti tarvetta maailmalla ja kestävien ratkaisujen löytämiselle on jo kova kiire, hän korostaa.
Toisaalta Savilahdessa ja Savoniassa on erityisosaamista myös kaksikäyttöteknologioissa, kuten autonomisessa liikkumisessa ja koneohjauksessa, joita voidaan hyödyntää kokonaisturvallisuuden ratkaisuissa.
Yritykset tärkeitä kokonaisturvallisuuden toteutuksessa
Yritysten mahdollisuuksien kartoittaminen on osa Kuopioon kaavaillun kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmistelua. Arto Yletyinen painottaa, että osaamiskeskus ei ole myyntikanava yrityksille, vaan yksi sen tehtävistä on auttaa yrityksiä löytämään oikeat myyntikanavat ja uudet mahdollisuudet muuttuneessa turvallisuustilanteessa.
Hän korostaa yritysten merkitystä kokonaisturvallisuudelle.
– Kokonaisturvallisuus muodostuu pääasiassa yritysten tuottamien tuotteiden ja palveluiden varaan. Yritysten luoman elinvoiman kautta syntyy kokonaisturvallisuus ja sen kehittämiseen tarvittavat panokset.
Yletyisen mukaan kehittymishaluiset yritykset hyötyvät osaamiskeskuksen läheisyydestä ja sen tarjoamasta asiantuntijaverkostosta. Projekteihin on kuitenkin syytä suhtautua realistisesti, menestys vaatii yhteistyötä.
– Yritykset tarvitsevat rohkeutta sekä halua liittyä verkostoihin ja tehdä työtä verkostomaisesti. Yhden yrityksen hartioilla ei näin suuria hankkeita pysty kantamaan.
Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus työn alla
Kuopioon kaavaillun kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus eteni kehityshankkeeksi vuoden 2024 lokakuussa. Hankkeen toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion kaupunki.
Savonia-ammattikorkeakoulun Kestävä yhteiskunta -tutkimusalan tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Villman kertoo, että Savonia on luonteva toimija kehittämishankkeessa, sillä kokonaisturvallisuus on yksi Savonian kehittämisen kärjistä.
Suunnitteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus toimii asiantuntijatahona, joka kokoaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää tietoa, yhdistää toimijoita sekä tukee eri tahoja turvallisuustoimenpiteissä ja päätöksenteossa. Osaamiskeskuksen ensisijaisena toiminta-alueena on Suomi, mutta suomalaisen kokonaisturvallisuuden ainutlaatuinen toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.
Arto Yletyinen pitää tärkeänä, että osaamiskeskus tiivistää hajallaan olevaa tietoa ja resursseja yhden katon alle.
– Kokonaisturvallisuuteen liittyvä osaaminen, palvelut ja toimintamallit on tärkeä koota yhteen, sillä tarvitsijoita ja kiinnostuneita on sekä Suomessa että maailmalla. Jos paketoimme osaamisen helposti saavutettavaan muotoon, se on varmasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostavaa.
Kuopion Savilahden ekosysteemin voimavarat
Kuopion Savilahden alue yhdistää yritykset, kolme oppilaitosta ja monet tutkimuslaitokset. Alue tarjoaa laajan verkostoitumisalustan, jossa yritykset voivat kohdata toisiaan ja kehittää yhteisiä ratkaisuja turvallisuuteen ja kestävyyteen. Kaija Villman painottaa Savilahden ekosysteemin tarjoamia mahdollisuuksia.
– Kokonaisturvallisuudessa puhutaan yksilön ja yhteisön kyvystä selviytyä haastavassa tilanteessa sekä tämän selviytymisen ennakoinnista. Meillä Savoniassa painotus on nimenomaan tällaisen resilienssin puolella, hän kertoo.
Villman muistuttaa, että nykypäivän monimutkaiset ongelmat vaativat monialaista yhteistyötä.
– Myös ratkaisuissa täytyy tunnistaa keskinäisriippuvuudet. Mitä pystymme tarjoamaan yhdessä? Savilahti on ekosysteemi, josta löytyy hyvinvointia, teknologiaa, koulutusta, logistiikkaa ja yrityksiä. Tällä kokonaisuudella on potentiaalia rakentaa hyvin laaja-alaisia tai kohdennettuja ratkaisuja, palveluja tai malleja, jotka vahvistavat vaikkapa Savilahden resilienssiä.
Kokonaisturvallisuus suomalaisen yhteistoimintamallin ytimessä
Suomalainen kokonaisturvallisuus perustuu laajaan yhteistoimintamalliin, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset tekevät yhteistyötä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Tätä yhteistyömallia on kehitetty vuosikymmenien ajan, ja sen tärkeys on kasvanut globaalien kriisien myötä.
Kokonaisturvallisuuden osa-alueet ulottuvat johtamisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä puolustuskykyyn, sisäiseen turvallisuuteen, talouteen ja infrastruktuuriin sekä väestön toimintakyvyn ja henkisen kriisinkestävyyden ylläpitoon.
Myös Kaija Villman korostaa yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisen merkitystä Savilahden toimijoille.
– Kokonaistarjoamat, joissa yritykset yhdessä ratkaisevat ongelmaa, ovat konkreettinen tapa kehittää yritysten kestävyyttä. Mutta samalla lailla meidän täytyy pystyä rakentamaan vastaavia kokonaistarjoamia muillakin aloilla toimijoiden kesken niin, että eri tason toimijat kohtaavat. Osaamiskeskus voi olla tässä kohtaamiskeskus, joka mahdollistaa yhteistyön.
